Vappuaatto 2023. Itseäni ei vappu ole kovin kiinnostanut juhlana enään moniin vuosiin. Soittokeikka-aikoihin sitä odotti siinä mielessä että aaton keikat oli yleensä hyvällä prosentilla höystettynä noin niinkuin palkkamielessä. Mutta nykyään ei aiheuta muuta kun että naapurin Petrin ja frendini Roopen kanssa käytiin ostamassa kimppaan nakkeja ja perunasalaattia. Niitä kohta varmaan nautitaan.

Vuosi tähän mennessä on muutenkin ollut kovin erikoinen. Vuoden alussa em. naapurin kanssa tehty “tipaton” -lupaus venyikin yllättävän pitkäksi ja muutti muutenkin suhdetta tuohon “märän -käyttöön” mikä on vaan tod’ella hyvä juttu. Alkuvuoden kuivan työtilanteen vuoksi aloin ajamaan taksia Tallinnassa joka jossain määrin jatkuu vieläkin, toki hieman muuttaen muotoaan ja onneksi WordPress -asiantuntijan paikka Wepardilla sai pari viikkoa sitten perinteisen päivätyö -rytmin käyttöön ja vihdoin tuntuu että kerrankin on töitä sen mitä ehtii tekemään. Jo oli aikakin.

Mutta jotenkin tämä elämän onnellisuuden määrä tuntuu aina olevan vakio. Kun yhdellä alkaa menemään vähän paremmin niin toisella se kääntyy ihan perseelleen. Hyvä ystäväni sairastui syöpään 60 vuotiaana ja pari viikkoa sitten yhdessä saunoessamme sain kuulla ne sanat mitä en toivonut kuulevani.. “thats it”. Sitä ei vielä oikein osaa sisäistää mutta tulee varmaan koskettamaan.. Voimia bro.

Samoin pitkäaikaisen keikkapartnerini -jonka kanssa tehty yli tuhat keikkaa- selkä- ja niskavaivat alkavat olemaan sitä luokaa että (luvallasi) hänen viestiään lainaten “party is over”.

Voihan vittu sanon minä. Kyllä tässä tiedetään että matka on kaikilla rajallinen mutta kun se osuu läheisiin niin realismi on enemmän kuin käsintuntuvaa. Ei auta edes se että oma äitimuori lähti reilu 5 vuotta sitten ja itseäni vuoden vanhempi lähisukulainen taistelee oman sairautensa kanssa jota ei voi voittaa..

Jotenkin pitäisi osata iloita että on itse säästynyt pahemmilta sairauksilta ja saanut omat asiansa siihen kuntoon että on tulevaisuutta. Millainen se on, niin se on täysin omissa käsissä. Meillä kaikilla. Ja varsinkin siinä vaiheessa kun nuo jutut alkaa tuleen yöuniin niin pitää ottaa kylmä suihku, raapia märät hiukset naamaltaan, pyyhkiä huurut pois peilistä ja katsoa siihen. Samalla miettien “mun pitäs varmaan mennä parturiin..”

Eihän tän homman näin pitänyt mennä.. mutta sen kanssa vaan pitää elää. Ainoa mikä on varmaa niin aina tulee uusi päivä.

Tähän sopii Tulipunaruusut -yhtyyeen 1994 julkaisemalta kappaleelta lainaus:
“Elämä antaa, elämä ottaa
Se kantaa ja voi pudottaa
Jos jotai haluut nii älä jää odottaa,
koska hetken voi kadottaa”

Oikein hyvää vappua kaikille ja kevään odotusta.